Suomen ratapolitiikka EU:ssa – vetoomus toimenpiteiksi

Helsingin kaupungille ja Liikenneministeriölle

EU:n ratapolitiikan tavoitteista liikennekäytävä nro 1, joka kytkee Suomen Baltian kautta muuhun Eurooppaan, on Suomen ratapoliittisessa keskustelussa jäänyt varsin vähälle huomiolle, vaikka se osana Suomen ajaman ”pohjoisen ulottuvuuden” konkretiaa on erittäin merkittävä mahdollisuus uusien jäsenmaiden, Pietarin ja Kalininkradin kannalta. Koska Saksan ja Venäjän rautatieoperaattorit ovat jo sopineet Suomen ohittavan henkilö- ja rahtiliikenteen käynnistämisestä, on selvää, että Suomi jää liikennejärjestelyjen ja siten investointien sivuun, ellei Suomesta käsin osoiteta kiinnostusta Baltian rautatieliikenteen kokonaisjärjestelyihin kiinnostusta.

Jotta EU:n rahoitusohjelmassa jo oleva rataväylä hyödyttäisi Suomea parhaalla tavalla, on sille päästävä junakalustolla Suomenlahden poikki ilman rahdin ja matkustajien satamakuljetuksia. Kapasiteetiltaan olevaa maanpäällistä rataverkkoa vastaavaa meriyhteys on Baltian radan laadulle välttämätön, eikä ilman sitä ole uskottavaa, että EU tai Baltian valtiot sitoutuisivat siihen. Kyse on tietysti prosessista, joka ottaa huomioon vallitsevat kansalliset käytännöt ja tekniset olot. Liikenteen vaiheittainen harmonisointi ja radan parantaminen edistää lisääntyvää ajonopeutta ja liikennevarmuutta. Tavoitteena on eurooppalaisen raideleveyden ja suurnopeusjunien vaatimusten mukainen uusi ratalinjaus, sähköistys, kulunvalvonta, kalusto yms.

Jo kahden junaparin kulku vuorokaudessa eli xx rahtitonnia tai yy matkustajaa vuodessa tekee olevan radan asteittaisen parantamisen kannattavaksi. Ajoaika Tallinnasta Varsovaan saadaan nykykalustolla ”yli yön” kestäväksi ja Berliiniin 20 tuntiin. Tavoitteena on saavuttaa Berliini ”yli yön” nopeilla junavuoroilla.

Suomen syrjäisestä asemasta ja talvesta johtuen ovat logistiikkakustannuksemme muihin EU-maihin verraten 2…3 -kertaiset, mikä vaikuttaa oleellisesti monien vienti- ja tuontihyödykkeiden kilpailukykyyn ja elinkustannuksiimme. Nykyään pääasiassa laivoilla tai laivoille ja rekoilla kuljetettavasta konttirahdista huomattava osa soveltuu kuljetettavaksi Baltian rataa pitkin toimitusvarmemmin, nopeammin ja edullisemmin – kysymys on kymmenistä miljoonista rahtitonneista vuosittain nykyisillä rahtimarkkinoilla, ja tulevaisuudessa vieläkin suuremmista Itä-Euroopan yli 200 miljoonan asukkaan talouden kasvaessa.

Suomeen tulevia ja suomalaisia matkailijoita sekä maahantuojia kiinnostavat autonkuljetusjunat. Yli yön kestävät henkilömatkat Keski-Euroopasta Helsinkiin sekä muutaman tunnin yhteys Pietariin kilpailevat tehokkaasti lentomatkustuksen kanssa. Laadukas Baltia – Eurooppa –junamatkailu tarjoaa menestyvän matkailutuotteen ja kilpailee tehokkaasti yksityisautoilun kanssa. Helsingin ja Tallinnan talousalueiden välinen henkilö- ja tavaraliikenne kasvaa voimakkaasti kummankin kaupungin ollessa EU-valtioiden pääkaupunkeja. Laivamatkailun rinnalle syntyy lopulta nopean tunneliyhteyden ansiosta vuosittain kymmeniä miljoonia työssäkäynti- ja asiointimatkoja.

Suomen valtion, pääkaupunkiseudun kuntien (erityisesti Helsingin ja Kirkkonummen) ja liikennöitsijöiden (erityisesti VR:n) tulee aktiivisesti ottaa huomioon EU:n tavoite ja ryhtyä välittömästi ennakoiviin valmisteluihin liikenteen edellytysten luomiseksi olevaa rataverkkoa käyttäen.

EU:n rahoitusohjelman toteutuminen edellyttää käytännössä Suomenlahden ylittämistä vähintäänkin junalautalla, mutta tavoitteellisesti myös sen alittamista suurnopeusjunien tunnelissa sekä myöhemmin HELI-suurnopeusrataa Pietariin; Helsingissä rata kulkisi lentoaseman kautta. Radat ja junalautat sekä aikanaan tunneli varustetaan kahdella raideleveydellä.

Helsingin maankäytössä on varauduttava junalauttalaitureiden ja ratatunnelin sekä niitä palvelevien raideyhteyksien ja muun yhdyskuntarakenteen mahdollisuuteen ilman peruuttamattomia esteitä. Helsingin ja Tallinnan seutujen talousalueiden logistinen lähentyminen kaksoiskaupunkeina tarjoaa suuria mahdollisuuksia ja vaikutuksia maankäyttöön kummassakin kaupungissa ja varsinkin niiden uusiutuvilla entisillä teollisuus- ja satama-alueilla. Kasvavat ja uudet liikennevirrat tukevat tätä kaupunkiuudistusta. Kansainvälisen rautatieyhteyden tuleminen Helsinkiin ja erityisesti sijaintimme Pietari-Berliini -suurnopeusradan varrella vahvistaa pääkaupunkiseudun asemaa niin eurooppalaisessa kuin kotimaisessakin yhteydessä.

Me allekirjoittaneet osoitamme Helsingin kaupungille ja Liikenneministeriölle edellä perustellusti mm maakunta- ja yleiskaavoitukseen liittyvän käytännön vetoomuksen:

Vuosaaren sataman rakentamisohjelmaan otetaan junalauttalaituri tavarajunille.

Henkilöjunalauttojen laituri sijoitetaan Länsisatamaan nykyisen terminaalin jatkeeksi. Se liitetään teknisesti toteuttamiskelpoisella tunneliradalla keskustassa, Sörnäisissä ja Pasilassa oleviin ja rakennettaviin lähiliikenteen asemiin.

Tunnelia on voitava liikennöidä seutu- ja kaukoliikenteen kalustolla, joka palvelee muita laivamatkustajia sekä Jätkäsaaren asukkaita. Tunnelissa varaudutaan Suomenlahtitunnelin liittymään kahdelle raideleveydelle, henkilö- ja tavaraliikenteelle sekä Pisara-liikenteelle. Varaudutaan Pisara-radan läntisessä haarassa myös Suomenlahtitunnelin tavaraliikenteeseen suoraan Keski- ja Pohjois-Pasilaan.

Mikäli Suomenlahtitunneli aikanaan linjataan kustannussyistä lyhyintä reittiä Porkkalan niemelle tai Båtvikin satamaan, jätetään Länsisataman ratatunneli palvelemaan Pisaran haarana, jonka tarvetta perustelee Jätkäsaaren laajentamisen mahdollisuus merta täyttämällä nykyisestä jopa kaksinkertaiseksi. Etelä-Espoon radan toteuttamista kansainvälisen tai ainakin kaksoiskaupungin junaliikenteen ehdoilla tulisi harkita, koska silloin pääkaupunkiseudun rakenne laajenisi, täydentyisi ja vahvistuisi luontevalla tavalla. Jätkäsaaren tunneliradan osalta se merkitsee varautumista Lauttasaaren eteläosan alta linjautuvan radan liittymään. Samalla syntyisi VR:n lähiliikenteelle pendelöintimahdollisuus Etelä-Espooseen. Suurnopeusradan linjaus Kirkkonummelta Helsinkiin ja lentoasemalle on pohdittava. On varauduttava rantaradan haaraan Siuntion ja Lohjan suunnassa.

Ennen kaikkea on asiassa herätettävä viranomaistoiminta ja poliittinen keskustelu sekä käynnistettävä tekniset tutkimukset – kansalaisaloitetta on riittävästi.

Baltirail ry,

Väinö Castrénin muistio 22.1.2005

pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora outlet pandora outlet pandora outlet pandora outlet pandora outlet pandora outlet louboutin pas cher louboutin pas cher louboutin pas cher louboutin pas cher louboutin pas cher peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet moncler outlet woolrich outlet