Pohjoinen ulottuvuus ja Helsinki – liikennerakentamisen kohtalonkysymyksiä

Onko seuraaville väitteille vastaperusteluja?

Satamarata tunneliin

Länsisatamaan voidaan rakentaa rautatietunneli, jonka pituus on noin yksi viidesosa Vuosaari – Kerava radasta. Rata liittyy paitsi pää- ja rantarataan myös välittömästi Pasilan maaliikennekeskukseen. Rataa voidaan liikennöidä normaalikalustolla sekä pendelöivillä rekka- ja konttijunilla.

Länsisataman autoliikenneyhteydet keskustan poikki voidaan liittää osaksi suunnitteilla olevaa keskustaväylää, jonka pituus on noin puolet Vuosaari-Kehä 3 tiestä. Keskustaväylän mitoituksessa satamaliikenteen mukanaolo edellyttänee 2+2 kaistaista yleistä tietä.

Länsisataman laajentaminen … 320 ha

Nykyinen satama voidaan laajentaa täyttämällä kokonaispinta-alaan 170 ha.

Munkkisaaren satama- ja teollisuusalue on teknisesti arvioiden laajennettavissa kokonaispinta-alaan 90 ha, ja sinne voidaan rakentaa haaratunnelit satamaradalta ja keskustaväylältä.

Lauttasaaren teollisuusaluetta voidaan kehittää paitsi satamana nimenomaan sataman tuki- ja oheistoimintojen alueena. Kokonaislaajuus on n 40 ha.

Salmisaaren teollisuuskorttelit ovat perinteiltään sataman osa ja sen tukitoiminnoiksi sopivia alueita. Ruoholahden liikekortteli palvelevat satamaa pääkonttori- ja asiakaspalvelualueena. Kokonaislaajuus on 20 ha.

Yhteishanke VR:n lähiliikenteen Pisara-radan kanssa

Satama- ja henkilöliikenne voidaan sijoittaa samoihin tunneleihin joiden laatu vastaa henkilöliikenteen tarpeita. Rakentamisessa ja käytössä syntyy näin säästöjä.

Yhteishanke Etelä-Espoon radan kanssa

Jatkamalla Pisara-satamatunnelia Lauttasaaren kautta Etelä-Espooseen saadaan Pisara-radalle lisäkäyttöä ja VR:lle kilpailuasema Metron kanssa. Myös Metrojunalla voidaan liikennöidä Etelä-Espoon radalla sekä tehdä haara Leppävaaraan ym.

Varautuminen Eurorail-rataan ja kaksoiskaupunkiin Helsinki-Tallinna

Etelä-Espoon radan jatkaminen Porkkalan niemelle tekee mahdolliseksi rakentaa sinne Etelä-Espoon kokoinen yhdyskunta. Suunnitteilla oleva junalauttayhteys Pikkalan satamasta Tallinnaan ja yhteyden parantaminen aikanaan kiinteällä rautatietunnelilla kytkevät yhteen noin kaksi miljoonaa asukasta suurseutukunnaksi. Lähin vertailukohde löytyy Kööpenhamina-Malmö kaksoiskaupungista.

Suomen rahtiliikenteen strategia

Säilyttääkseen kilpailukykynsä Skandinaviaan nähden on rahtiaika ja -kustannus Keski-Eurooppaan saatava kilpailijoiden kanssa samaksi. Merenkulun ja jäätalvien sijasta Baltian läpi ja Suomenlahden alittava rata on ainoa ja teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Nopea rantaratayhteys Pietariin kytkisi myös Pietarin ja Helsingin intressit toisiinsa. Satamien sijainti, mitoitus ja palvelukyky on tässä strategiassa ajateltava aivan uudella tavalla.