Helsingin keskustatunneli, satamarata ja Länsi-satama

Keskustatunnelista laaditun suunnitelman lähtökohtana on Ruoholahdessa se, että Marian sairaalan vieressä olevat satama- ja muut rautatiet poistuvat. Suunnitelmassa esitetään, että Ruoholahden silta puretaan ja keskustatunneli rakennetaan sen kohdalle Mechelininkadun alittavana tunneliväylänä, joka nousee maan päälle vanhaan sata- maratakuiluun 2+1 kaistaisena.

Satamarataa ei voida olettaa poistuvaksi, koska Vuosaaren satamasta ei ole vielä toteutumisvarmuutta. Satama ja teollisuus tarvitsevat rautatietä kuljetuksiinsa yleensäkin, ja on etu, jos Jätkäsaaren kokoiselle alueelle johtaa rautatie. Keskustatunneli on voitava – ja se voidaan – rakentaa siten, että korvaava rautatieyhteys on järjestettävissä. Mahdollisille linjauksille ei saa aiheuttaa teknisiä esteitä. Länsisataman rautatieyhteden katkaisulla estetään nykyisen sataman kehittäminen myös tulevaisuudessa. Nyt suunnitelmilla ja päätöksillä luodaan mielikuvaa, että Vuosaaren satamalle ei olisi vaihtoetoa. Toisaalta, jos rautatie ja keskustatunneli yhdessä toteutetaan satamaa palvelevalla tavalla, ei olevaa satamaa tarvitse korvata vaan sitä voidaan laajentaa.

Satamarata voidaan johtaa nykyisen ratakuilun ali Pasilan alaratapihalle, jos kehäväylä nostetaan uudella rampilla Ruoholahden sillalle siten, että rata pääsee laskeutumaan sen vieressä maan alle. Työ voidaan tehdä estämättä junaliikennettä, joten satamakysymys ei sido keskustatunnelin aikataulua. Rataa voi käyttää Töölön kohdalla osana Pisara-rataa, jos se mitoitetaan henkilöjunille. attava osa. Tavarakuljetuksia sata palvelee parhaiten tullessaan suoraan maaliikennekeskukseen sekä pää- ja rantaradoille.

Kun vanha ratakuilu vapautuu keskustakehälle, se tarjoaa sataman autoliikenteelle muuta kaupunkirakennetta häiritsemättömän yhteyden pohjoiseen ja itään. Väylän mitoitus saisi satamaliikenteen huomioon ottaen olla Ruoholahden sillalta Sörnäisten rantatielle vähintään 1+2 kaistaa. Parannettava keskustakehä länsisatamasta Sörnäisten rantatielle palvelisi silloin myös paremmin keskustaa. Kahden tiehankkeen sijasta yksi on helpompi rahoittaa. Vaarallisten aineiden kuljetukset on syytä hoitaa joko Vuosaaressa tai Pikkalassa.

Satamaradan linjaukselle on toinenkin tunneliradan mahdollisuus. Siinä rata laskeutuu Jätkäsaaressa kallioperään ja liittyy VR:n Pisara-rataan. Ratkaisu on tietysti edellistä kalliimpi, mutta sillä on merkittäviä maankäytölllisiä ja liikenteellisä etuja. Kummassakin tapauksessa Ruoholahden sillan säilyttäminen on järkevintä.

Länsisatamaa voi merta täyttämällä laajentaa kaksinkertaiseksi ja siis suunnitellun Vuosaaren sataman kokoiseksi. Kun satamaan välttämättä liittyvät teollisuus- ja toimitila- eli ns. added value -alueet laajennusmahdollisuuksineen lasketaan mukaan, on länsi- sataman potentiaalinen kokonaislaajuus jopa noin 270 ha tarvittavin laituripituuksin. Olevien investointien hyödyntäminen minimoi pääomakustannukset, kahden valmiin ja lyhyemmän syväväylän olemassaolo liikennöintikustannukset.

Vuosaaren sataman pääperusteluita oli, että länsisataman liikenne häiritsee keskustaa ja kantakaupungin asuinalueita, että satamaa ei voi laajentaa suursatamaksi, ja että kaupunkirakenteessa maalla olisi parempia käyttöjä. Ongelmien ratkaisemisen sijasta on ajauduttu uusiin.

Jotta junaliikenne ei häiritsisi Hietalahden suunnan autoliikennettä, voidaan tasoristeys korvata eritasoalikululla. Hietalahden suunnan vähentyvä liikenne pitäisi toisaalta ohjata Ruoholahden sillan ja Hietalahdenkadun kautta rantamiljöön käyttöarvon lisäämiseksi.

Jätkäsaaren käyttö muuhun kuin satamaksi on ongelmallista. Se sijaitsee tuulisella ulkomeren reunalla, jossa varsinkin talvisäät ovat ankarat. Rakennusten perustaminen täyttömassojen läpi on kallista. Toimisto- ja liikerakennusoikeudelle odotettavissa oleva – kysyntä voidaan ohjata sopivalle alueelle joka tapuksessa. Sen sijaan Vuosaaren ilmasto ja maisemat tarjoavat asumiselle hyvät edellytykset kuten Sörnäinen vastaavasti keskustatoiminnoille asuminen mukaan luettuna. Niille, jotka haluavat välttämättä maksaa asumisesta Jätkäsaarenrannassa, syntyy täyttöpenkereiden rinteelle rantapuisto ja harjalle korttelirivi, jotka samalla maisemoiva sataman mereltä nähtynä.

Auto- ja junalauttojen sataman on oltava joko Sörnäisissä tai Jätkäsaaressa, koska Eteläsataman maaliikenneyhteydet ovat huonot ja ympäristöä häiritsevät. Jätkäsaari on laiva- ja maaliikenteen kannalta erinomainen satama, joka matkustajia ajatellen silti liittyy perinteisesti ja tiivistyen keskustaan. Koska Sörnäinen on ahtaan Kustaanmiekan- salmen takana ja vesiympäristöltään suojaisa, se sopii Jätkäsaarta paremmin keskustan laajentumisalueeksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora outlet pandora outlet pandora outlet pandora outlet pandora outlet pandora outlet louboutin pas cher louboutin pas cher louboutin pas cher louboutin pas cher louboutin pas cher peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet moncler outlet woolrich outlet