Huomioita Suomen keskeiseen ratahankeeseen – Suomenlahti-tunneliin

Kirje liikenneministeri Bernerille 28.1.2017

Arvoisa ministeri Anne Berner

Vuosi sitten käynnistitte Baltirail-yhdistyksen jo 1990-luvulta edistämän Suomenlahtitunneli-hankkeen virallisen kansainvälisen selvityksen. Kiitos siitä. Taustaksi oli kehittynyt kotimainen näkemys, ettei tunneli ole utopiaa, vaan työllisyyttä ja kilpailukykyä edistävä harppaus.

Vuonna 2016 hyväksyttiin Helsingin uusi yleiskaava, jossa kansainvälisyys on merkittävä päämäärä, ja Suomenlahden alittava tunneli saanut kaavassa ohjeellisen merkinnän. Tämä on hyvä asia, mutta tärkeitä seikkoja on jäänyt kansalaisilta, valmistelijoilta ja päättäjiltä huomaamatta. Koska ministerinä voitte vaikuttaa valtakunnallisiin väylähankkeisiin ja pääkaupunkimetropolin maakuntatason suunnittelluun, toivon, että ehditte tutustua seuraavaan selostukseen.

Arviolta puolet suomalaisista tukee tunneliajatusta. Tulevat kuntavaltuutetut ratkaisevat Uudellamaalla noudatettavan kaavoitus- ja ratapolitiikan ja siten välillisesti maan talouskehityksen. Jos pääkaupungin seutu on kokonaisuudessaan osa kansainvälistä kaksoiskaupunki-metropolia, saavutetaan sellainen kriittinen väestömäärä ja dynamiikka elinkeino- ja kulttuurielämässä, että koko Suomi hyötyy. Kansainväliset ennusteet jopa kolmen prosentin kasvusta bruttokansantuloon ovat toteutettavissa, jos kaikkien kaupunkien vahvuudet otetaan käyttöön. Siksi Suomenlahti-tunneli, Helsinki-Tallinna kaksoismetropoli ja suuret väylähankkeet ovat valtakunnallinen päätös. Toivottavasti ne nousevat kevään kuntavaalien tärkeäksi teemaksi. Maakuntakaavassa Suomenlahti-tunneli on merkitty Helsingin edustalle. Kirkkonummen kautta rakennettavan radan avulla olisi pääkaupunkiseudun länsiosa lähempänä Tallinnaa – pääkaupungit yhdistävän radan varrella. Kirkkonummesta tulisi portti Suomeen. Vain tällaisella linjauksella voi syntyä tulevaisuuden kaksoiskaupunki-metropolille aikanaan houkuttelevat edellytykset. (Liitepiirros 1: Matka-aikoja kaksoismetropolin alueella)

Pääkaupunkiseudun asunto-ongelmaan saadaan korjaus rinnan tunnelin toteutuksen kanssa, kun uusien aluekeskusten kaavoitus käynnistetään maakuntakaavalla tunnelin lähimmällä vaikutusalueella. Kansainvälisen henkilö- ja rahtiliikenteen edistäminen Suomen eri osiin on oltava kotimaisen ratastrategian ohjaama. Suomenlahti-tunneliin liittyy silloin erityisasiana yhteys Rantaradalle sekä rahdin osalta Hyvinkäälle. Pohjois-Suomen sekä Lapin- ja Jäämerenratastrategiat tai visio olisi oltava tiedossa. Kokonaisuuteen liittyy myös rahtiliikenne Pietarin suuntaan.

Matka Tallinnasta Helsinkiin maan pinnalle kestää saman ajan tunnelin eri linjausvaihtoehdoissa, sillä maa-alueella junat voivat ajaa suurimmilla nopeuksilla, kunhan ne eivät pysähdy väliasemilla. Seutuliikenteen matkustajat pääsevät vaihdoitta tunnelin kautta nykyisille ja tuleville liityntäradoille molempien pääkaupunkien alueilta toisille.

Kirkkonummen kautta kulkeva linjaus on lyhyemmän meritunnelin johdosta turvallisin, ja halvemman maatunnelin johdosta hinnaltaan vertailukelpoinen, ja rakentamisaika on merkittävästi lyhyempi. Maaratojen rakentaminen tukee myös kotimaista työtä, ja muutaman vuoden aikasäästö tuo kansantaloudellisen edun.

Helsingin yleiskaavassa tunneliasemat ovat syvällä maan alla, eivätkä junat käytä Päärautatieaseman maan päällisiä laitureita. Kaikki matkustajat joutuvat vaihtamaan kulkumuotoa päästäkseen eteenpäin kehittyvällä metropolialueella, jopa kantakaupungissa. Tämä lisää kokonaismatka-aikaa merkittävästi ja heikentää kaavan toivottuja vaikutuksia seudulla. Mikäli tunneli linjataan nousemaan maan pinnalle rantaradan vieressä Pasilan asemalle – mikä vielä on mahdollista, jos tahtoa löytyy – ongelma poistuu, ja junat pääsevät sekä Pääasemalle että Pisara-radalle ja kaikille kaupunkiradoille. Muutos tukee yleiskaavan tavoitteita, koska se lisää ratkaisevasti kaksoiskaupungin eri osien saavutettavuutta. Jos osa maaradoista saadaan rakentaa maan pinnalle säästytään myös kalliilta maanalaisita paikallisasemilta. Keski-Pasilan rakentaminen on vielä mahdollista sovitella linjaukseen vähäisin tarkistuksin. (Liitepiirros 2: Tunneliradan nousu maanpinnalle Pasilan asemalla.

Olette esittäneet julkisuudessa ymmärrystä ja kiinnostusta tunnelia kohtaan. Jatkotoimienne tueksi, olen valmis esittelemään asiaa seikkaperäisemmin.

Ystävällisin terveisin,

Helsingissä 28.1.2017

Baltirail-yhdistys

pj Väinö Castrén arkkitehti

pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora outlet pandora outlet pandora outlet pandora outlet pandora outlet pandora outlet louboutin pas cher louboutin pas cher louboutin pas cher louboutin pas cher louboutin pas cher peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet moncler outlet woolrich outlet