Etelä-Espoon rata osana Helsingin seutua ja pohjoista ulottuvuutta

Puheenvuoro 26.3.1999 seminaarissa rautatieyhteydestä Helsingistä etelään.

Etelä-Espoon radan suunnittelu on alkamassa. Julkisuudessa on puhuttu metrolinjan jatkamisesta Ruoholahdesta länteen. Seuraavassa esitän sähköjunan käytön ja sen mukaisten linjausten puolesta eräitä näkökohtia.

Tilanne on seuraava

Länsisataman pintarata estää Töölönlahden alueen maankäyttösunnitelmien toteuttamista; vaihtoehtoina ovat radan rakentaminen tunneliin tai satamatoiminnan lopettaminen, mikä kytkeytyy Vuosaaren sataman aikatauluun. VR:n Pisara-ratatunneli, Pietarin, Helsingin seudun ja erityisesti lentokentän sekä Baltian radat ovat pohdittavana. Suomenlahtitunneli Porkkala-Tallinna ja sen esivaiheena junalauttayhteys Pikkala-Paldiski ovat selvittelyvaiheessa. Pääkaupunkiseudulle kohdistuu voimakas muuttopaine myös lähivuosikymmeninä. EU laajenee.

Haluamatta kieltää metron etuja kaupunkien sisäisessä liikenteessä näen, että normaalin sähköjunatekniikan käyttö on Etelä-Espoossa oltava perusratkaisu. Tämä siksi, että pääkaupunkiseutuun kohdistuu niin paljon kansainvälistä ja valtakunnallista ratatarvetta, että teknisten järjestelmien on sovittava yhteen. Vain siten ovat radat välityskyvyn, linjausten, taloudellisten edellytysten ja yhteisvaikutusten ansiosta toteuttamiskelpoisia. Toistaiseksi rahoitusta ei erillishankkeille edes ole näköpiirissä, joten mahdollisuus ja pakkokin vaihtoehtojen etsimiseen on.

Linjaus

Pisara:n itäinen osuus tehdään kaksisuuntaisena ja jatketaan keskustasta Ruoholahden kautta länteen. Jotta Pisaran hyödyt saataisiin tehdään myös sen läntinen osuus mutta yksisuuntaisena ja metrolle mahdollisena. Töölön radan viereen tehdään satamaratatunneli, joka sataman poistuessa vapautuu henkilöliikenteelle. Satamatunnelin kannattavuutta lisää VR:n henkilöliikennetarpeiden kasvu nykyisen matkustajasataman lisäksi muuttuvan maankäyttö alueelle.

Rakennetaan Ruoholahti-Tapiola -rataosuus Metrolle mahdolliseksi, jotta sitä voidaan jatkaa Leppävaaraan kaupunkiratana. Etelä – Espoon rataa jatketaan Porkkalanniemelle, jolloin Kirkkonummi voi kasvaa 100 – 200 000 asukkaan kaupungiksi. Pikkalan junalautan nopeastikin alkava liikenne mahtuu rantaradalle, jonne myös osa tunnelin seutuliikenteestä kuuluu. Pietarin ja EU:n välinen suurnopeusjuna edellyttänee aikanaan lisäkiskoja rantaradalle Leppävaarasta Kirkkonummelle. Säästöä syntyy, kun lisäkiskotusta ei tarvitse rakentaa tunnelin yhteydessä. Rahoitus uudelle ”Länsiradalle” ja Suomenlahtitunnelille tulee tunneliyhtiöltä ja rakennusoikeuden kaavoitusmaksuista.

Aloitetaan Pisara-radan rakentaminen Töölö -osuudesta, joka rakennetaan sellaiseksi, että sitä voidaan käyttää Metron ja Länsisataman liikenteeseen. Näin vapautetaan Töölönlahden toteuttaminen. Parannettavissa olevat rata- ja tieyhteydet sallivat sataman laajentamisen Jätkäsaaressa, mutta se ei ole tämän puheenvuoron aihe.

Päätelmä

Vireillä olevien merkittävien erillisten ratahankkeiden strategista yhdistämistä tulisi selvittää.

pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora pas cher pandora outlet pandora outlet pandora outlet pandora outlet pandora outlet pandora outlet louboutin pas cher louboutin pas cher louboutin pas cher louboutin pas cher louboutin pas cher peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet peuterey outlet moncler outlet woolrich outlet