Poikakoululainen

”Ei Väinöä voi Tehtaanpuiston yhteiskouluun laittaa, kaikkien vanhempien sisarusten jatkeeksi…” tai sen tapaista lienee sisareni Airi todennut (tai tuleva lanko Kari sisareni säestämänä). Niin jouduin tai pääsin – miten sen nyt ottaa – Norssiin. Kari oli norssi itsekin, joten hän kai tiesi parhaiten, ja olihan isä-Reinokin norssi. Poikakoululainen toisessa polvessa! Opettajamuistoja…

Continue reading

Amerikassa…

Norssin abiluokalla sattui niin, että USA:n Massachusettsissä olevan Wilbraham Academy:n oppilaskunta tarjosi lukuvuoden 1963-64 opiskelustipendiä sille, joka kirjoittaisi itsestään kiinnostavimman kuvauksen. Sattumalta raati ihastui minun sepustukseeni, josta en enää paljon muista: ehkä mainintoja edellisten kesien matkoista Saksaan ja Sveitsiin, Norssin Konventin rahastonhoitohomman sekä tanssi- ja ampumakerhojen perustamisen, American Week -osallistumisen, etc. –…

Continue reading

Kansallisluonnollinen pilarityyli

Rakentelin Hiidenveden rannalle, historialliselle kivisokkelille, neljännen sukupolven talon. Tietysti piti ensin purkaa lahot ja hankalat osat ja sitten laittaa modernit märkätilat ja maisemanihailuun lasihuoneet ja terassit. Uusien sisäänkäyntikatosten kulmaan pohdin vapaasti seisovia pilareita. Ratkaisu löytyi omalta palstalta, jota piti osittain raivata reidenvahvuisesta istutuskuusikosta näköalaa pilaamasta. Kuusien juurakoista muodostui luonnollinen pilarikruunu, kun rungon käänsi…

Continue reading

Koukkukalaa

Yrjö-veljeni kanssa aikanaan ja myöhemmin ystävienkin ja nuoremman polven kanssa käytiin Perä-Pohjolassa punalihaista kuningaskalaa pyytämässä. Lofooteilla, Tenolla, Vetsijoella. Jäämeren Seitiä saattoi litkalla saada useammankin yhdellä kertaa. Parhaimmalla tuurilla aseteltiin Vetsijoen rantakivelle montakin talvikkolohta ja taimenta syömäherkuiksi.   Mieleenpainuvaa oli Tenolla venerannassa tunnelmointi ennen soudun alkamista tai aamu-usvan platinahohteessa nousulohen jännittynyt…

Continue reading

Tarinaa ja totta Lahden hyppyrimäistä

Vesto Oy ja Naaraharju Oy osallistuivat Lahden kaupungin järjestämään tarjouskilpailuun 70 metrin eli normaalimäen rakentamiseksi vuoden 1977 kisoihin. Veston edustaja DI Jarmo Talonen kokosi suunnitteluryhmään Ins tsto Pontek Oy:n rakennesuunnittelijaksi ja Ratekta Oy arkkitehdiksi (allekirjoittanut). Kilpailu voitettiin, vaikkakin teräsmäki sai yleisöltä ja jopa Lahden museolta tuomion. Mäen paikkaakin jouduttiin siirtämään…

Continue reading

Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista

Kirje ympäristöneuvos Timo Turuselle 8.2.2017 Arvoisa Ympäristöneuvos Timo Turunen, Suomen suuriin tavoitteisiin kuuluu ratayhteys Eurooppaan ja tunneli Suomenlahden ali. Näihin liittyen korostuu pääkaupunkiseudun asema Suomen talouselämän moottorina. Uudenmaan maakuntakaava ja Helsingin yleiskaava ovat ohjaamassa kehitystä. Vastaako tilanne valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita? Kysymys johtuu siitä, että nyt on kehitys Uudenmaan ja Helsingin osalta…

Continue reading

Huomioita Suomen keskeiseen ratahankeeseen – Suomenlahti-tunneliin

Kirje liikenneministeri Bernerille 28.1.2017 Arvoisa ministeri Anne Berner Vuosi sitten käynnistitte Baltirail-yhdistyksen jo 1990-luvulta edistämän Suomenlahtitunneli-hankkeen virallisen kansainvälisen selvityksen. Kiitos siitä. Taustaksi oli kehittynyt kotimainen näkemys, ettei tunneli ole utopiaa, vaan työllisyyttä ja kilpailukykyä edistävä harppaus. Vuonna 2016 hyväksyttiin Helsingin uusi yleiskaava, jossa kansainvälisyys on merkittävä päämäärä, ja Suomenlahden alittava…

Continue reading

Tulevaisuuden metropoli on matkaminuuteista riippuva

Suomen ja manner-Euroopan kiinteä yhdistäminen vaatii rautatietunnelin – samoin Helsinki-Tallinna metropolin syntyminen. Tunneli voidaan rakentaa kahdella eri linjauksella: Porkkalan niemen kautta tai Helsingin niemen kautta. Merenalainen osuus on Porkkalan niemeltä Naissaareen 50 km:n tai Viimsin niemelle 55 km:n pituinen ja Helsingin niemeltä Viimsin niemelle 80 km. Ero on merkittävä, koska…

Continue reading

Ajatuksia Pasilasta ja Pisara-radasta

Uusi Helsingin yleiskaava pitää vanhan Pasilan osayleiskaavan voimassa. Eli ohjeellinen ratayhteys Tallinaan on uutena yk-tavoitteena ja Keski-Pasilassa on vanha 12 päättyvän raiteen aluevaraus jopa kahteen tasoon. Senaattikiinteistöt, Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki päättivät vuosien 2008 ja 2009 selvitysten pohjalta, että läntinen lisäraide riittää Pisaran ohella. Perusteluna oli junaliikenteen ruuhkautumisen korjaaminen Pääasemalla ja…

Continue reading

Tunnelin vaihtoehdoista ja vaikutuksista

Porkkalan linjaus sisältää 61 km meritunnelia Rohuneemestä Bergstadiin Porkkalassa Vaihtoehto on 97 km pitkä meritunneli Pasilaan ja Vuosaareen. Jälkimmäinen on 1.5 kertaa pidempi ja siis vastaavasti kalliimpi, ja sen rakentaminen kestää kauemmin. Porkkalan linjaukseen kuuluvat pintaradat (26 km) ja maatunneli Espoosta Pasilaan (17 km) sekä Kirkkonummen haararata ratapihalle Siuntion rajalla…

Continue reading

Karttaharjoitus

  Porkkalan niemen alue Länsiväylän eteläpuolella on likimain samankokoinen kuin Helsinki ilman itäisiä kaupunginosia tai Espoo Turunväylän eteläpuolelta. Suurin ero alueiden kesken on siinä, että muut paitsi Porkkala ovat pääosin jo rakennettuja. Jos Helsingin ja Tallinnan välinen nopea kaupunkijuna linjataan Porkkalan kautta, on Kirkkonummella uuden kaupungin kehittymisen mahdollisuus keskelle syntyvää…

Continue reading

Nopeuksista ja ajoista

Odottajan aika on pitkä Tunnelista ja Rail Balticista on puhuttu vuosikymmenet. Jälkimmäinen on asettunut jo toteutumisen polulle, vaikka rakennuttamisessa onkin osallisuusmaiden kesken epämääräisyyttä. Projektitoiminnasta ei voida vielä puhua. Onko pula yhteisestä politiikasta vai ammattitaidosta – suomalaisilla ei ole siihen osaa vaikka onkin toiveita. Pitäisikö tunnelia koskeva valmistelu aloittaa tehokkaasti vasta…

Continue reading

Tunnelin rakennuttamisesta

Millä nopeudella voi merenalaisessa tunnelissa ajaa? Onko kanaalijunan nopeus 160 km/h käytännön totuus kaikissa tapauksissa? Voiko parempi kalusto ajaa suuremmassa tunnelissa nopeammin, turvallisemmin, miellyttävämmin – vai ei? Mikä on kiihdytyksen, jarrutuksen, sisään- ja ulosajon vaikutus ajoaikaan? Ulemiste – Pasila matka on 108 km ja kesto 40 minuuttia ottamatta huomioon kiihdytystä…

Continue reading

Lausunto LVM:n Liikenteen ympäristöstrategiasta 2013–2020

  Baltirail ry (aiempi Helsinki-Tallinna -tunneliyhdistys) toteaa LVM:n laatiman liikenteen ympäristöstrategian tukevan hyvin Suomen liikenteen valtakunnanlaajuista suunnittelua. Baltirail ry:n näkemyksen mukaan Suomen elinkeinoelämän ja ulkomaankaupan kilpailukyvyn tulisi kuitenkin olla strategiassa vahvemmin esillä. Suomen maantieteellinen sijainti Euroopasta katsottuna ”saarella” aiheuttaa jopa 20 % suurempia kuljetuskustannuksia Keski-Euroopan suuntaan, ja tästä syystä Suomenlahden…

Continue reading

Rikkidirektiivi ja Rail Baltic -tunneli

  EU:n määräämä polttoöljyn enimmäis-rikkipitoisuus tai savukaasujen pesu Itämeren laivaliikenteelle aiheuttaa Suomen kansantaloudelle eräiden arvioiden mukaan kielteisine seurannaisvaikutuksineen jopa 600 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Valtioneuvosto on hyväksynyt ajatuksen kasvavien rahtikulujen kompensoinnista kansallisen kilpailuaseman ja työllisyyden suojelemiseksi mm innovaatiotukena uudelle nesteytetyn polttokaasun teknologialle ja jakelulle. Hyvä niin, ja koska EU:n tavoitteena…

Continue reading

Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupunki, Suomenlahtitunneli ja Baltian rata

Julkaistu aikaisemmin Baltirail-yhdistyksen kotisivuilla 9.1.2013. Tämä kirjoitus antaa yleiskuvan tällä sivustolla useasti käsitellyistä aiheista. Kaksoiskaupunki Helsingin kaupunginhallituksen silloinen vpj Martti Asunmaa tapaa v 1988 Kielissä Tallinnan kaupungin delegaation. Yhdessä pidetään tärkeänä solmia yhteyksiä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien välille, koska välitöntä ns ystävyyskaupunkisuhdetta ei Helsingillä voinut olla kuin Neuvostoliiton pääkaupunkiin. Helsinki-Tallinna Seura…

Continue reading

Helsinki-Tallinna -tunneli ja Baltian rata

Esitelmä Euregio VI foorumissa 23-24.9.2008 Kaksoiskaupunki Helsingin kaupunginhallituksen silloinen varapuheenjohtaja Martti Asunmaa tapaa v 1988Kielissä Tallinnan kaupungin delegaation. Yhdessä pidetään tärkeänä solmia yhteyksiä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien välille, koska välitöntä ns ystävyyskaupunkisuhdetta ei Helsingillä voinut olla kuin Neuvostoliiton pääkaupunkiin. Helsinki-Tallinna seura perustettiin v 1992 ja Tallinn Helsingi Söbrusklubi 1993 edistämään asukkaiden…

Continue reading

Jätkäsaaren asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnoksesta

Hgin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 11.4.2007 Lausunto Luonnos perustuu vahvistettuihin Uudenmaan maakuntakaavaan ja Helsingin osayleiskaavaan. Niiden valmisteluissa ei otettu huomioon yhdistyksen kirjelmöityä näkemystä Baltian läpi linjautuvasta kasvavasta rautatieliikenteestä ja sen pääsystä Suomenlahden poikki aluksi junalautalla ja lopullisesti tunnelissa. Viime aikoina on yhdistyksen viesti kuitenkin kuultu myös viranomaisten ja julkisuuden kannanotoissa: Baltic Major ́s…

Continue reading

Suomen ratapolitiikka EU:ssa – vetoomus toimenpiteiksi

Helsingin kaupungille ja Liikenneministeriölle EU:n ratapolitiikan tavoitteista liikennekäytävä nro 1, joka kytkee Suomen Baltian kautta muuhun Eurooppaan, on Suomen ratapoliittisessa keskustelussa jäänyt varsin vähälle huomiolle, vaikka se osana Suomen ajaman ”pohjoisen ulottuvuuden” konkretiaa on erittäin merkittävä mahdollisuus uusien jäsenmaiden, Pietarin ja Kalininkradin kannalta. Koska Saksan ja Venäjän rautatieoperaattorit ovat jo…

Continue reading

Venäjän rautatieuutisia

JSC ”Venäjän Rautatiet” – Uutisia 21.9.2004 lähde: www.rdz.ru. Suomennos Baltirail ry. 17. syyskuuta allekirjoittivat Berliinissä Venäjän Rautatiet valtionyrityksen pääjohtaja, Gennady Fadeev, ja Deutsche Bahn Ag:n hallituksen puheenjohtaja, Hartmut Medorn, yhteistyösopimuksen. Osapuolet ilmoittivat aikomuksensa perustaa kaksi yhteishanketta. Matkustajapalvelussa Deutsche Bahn Ag ja Venäjän Rautatiet valtionyritys tulevat perustamaan yhtiön, joka operoi Berliini–Pietari matkailijajunaa. Deutsche…

Continue reading

Lausunto Etelä-Suomen rautatieliikenteen visiotarkastelut 2050 kehittämisstrategia -luonnokseen

Ratahallintokeskukselle Luonnoksen 18.5.2005 (muistio 18.5.2004) luvussa ”Tausta, tavoitteet ja prosessi” kahdessa ensimmäisessä kappaleessa on rautatieliikenteen ja ratapolitiikan yhteiskunnallinen merkitys kuvattu oivallisen tiivistetysti. Näiden periaatteiden mukaisesti on myös tarkasteltava koko käsillä olevaa visiota ja strategiaa. Lähtökohtaisestihan kyseessä on valtakunnallinen näkökulma, jollaisena strategia on erityisesti kansainvälisyyteen sidonnainen palvellen samalla alueellisuuden ja paikallisuuden…

Continue reading

Varautuminen Baltian junaliikenteeseen Helsingin yleiskaavoissa

Baltirail ry,  muistio 2.6.2004 TEN-korridori nro 1 on EU:n ratapolitiikan tavoitteena tärkeä kokonaisuus erityisesti uusien jäsenmaiden sekä Suomen ja Pietarin kytkemiseksi junaliikenteellä ”pohjoisen ulottuvuuden” konkretiaksi. Jotta EU:n rahoitusohjelmassa jo oleva rata hyödyttäisi Suomea parhaalla tavalla, on sille päästävä junakalustolla Suomenlahden poikki ilman rahdin ja matkustajien satamakuljetuksia. Kapasiteetiltaan maanpäällistä rataa vastaavaa…

Continue reading

Avoin kirje

Sinulle Hyvä Ystävä, Maamme ja lähialueidemme kansainvälinen ja taloudellinen kehitys näyttää jatkuvan myönteisenä, mutta haluan tuoda esiin huoleni eräistä uhkista ja niiden torjumisessa vähemmälle huomiolle jääneistä mahdollisuuksista, joilla on kohtalonyhteys. Tarkoitan maamme logistista ja sen kautta myös sosioekonomista syrjäytymistä Skandinavian, EU:n ja Venäjän takapihaksi. Vaikka ”ikkunat ovatkin auki Eurooppaan”, on…

Continue reading

Ajatuksia Helsingin seudun kasvamisesta

Helsinki-Seuran yleiskaavafoorumiin 27.11.2000   Haaste  Suomalaiset muuttavat kasvukeskuksiin – erityisesti Helsingin seudulle. Seudullista strategiaa ei ole olosuhteiden muuttumiseen vastaamiseksi. Helsinki sanelee painoarvollaan oman tiivistävän kehityskuvansa, Espoo ja Vantaa ovat siilipuolustuksessa etuinaan rakennusmaan tarjonta. Kuntayhteistyö rajoittuu vähimpään välttämättömään ja muodolliseen. Yhdyskuntarakenne eriytyy Helsinki-kehysyhdyskunnat -sidonnaiseksi. Muutospaine luo muutosresursseja – on H-hetki. Eurooppa…

Continue reading

Pikkalan junalauttasatamasta ja yhdyskuntarakentamisesta pääkaupunkiseudulla

Väinö Castrénin muistio 18.5.2000 Kun Baltian rataverkko saadaan kuntoon, mikä on kuljetusmääristä(ja rahoituksesta)riippuva asia, on Suomen vientikuljetuksilla Länsi- ja Keski-Eurooppaan hitaan merikuljetusten rinnalla myös nopea rautatievaihtoehto. Se edellyttää kuitenkin junalauttasatamien perustamista mahdollisimman lyhyen Suomenlahden ylityksen tarpeisiin. Tällaisia paikkoja ovat Suomessa joko Helsinki tai Kirkkonummi (ja Hanko) ja Virossa Muuga ja…

Continue reading

Näkemys ja ehdotus Helsingin yleiskaavan 2002 kehittämiseksi

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 9.11.1999 Helsingin – ja Suomen – kansainvälistä asemaa ei kehityskuvaluonnoksessa 12.8.1999 ole käsitelty. Helsingin kehityskuvassa 1995 ennakoitu ja tavoiteltu kehitys kaipaa seurantaa ja täsmennyksiä. Erityisesti Suomen lähialueiden nopeat muutokset kuluneella vuosikymmenellä vaativat Helsingissä herkkyyttä, jota yhteiskunnan kehityskurssin tarkistamisessa ja yhdyskuntasuunnittelussa harvoin on liikaa. Tässä näkemyksessä kiinnitämme huomiota EU:n…

Continue reading

Helsingin kehittämisen painopisteet

Helsingin seudun kuntien yhteishallintoa ja pienaluehallintoa on lisättävä. Helsingin ja Tallinnan yhdyskunnallista liittymistä edistetään. Helsingin luonnoarvojen vähentäminen lopetetaan, tehtyjä ympäristövirheitä ja elinolosuhteiden puutteita korjataan. Kaupunkirakenteen tiivistymien ei ole asukasmäärä- vaan miljöötavoite, jossa luonnonarvot ovat ensisijaisia. Pien- ja reuna-alueiden luonnonhoidon lisäämisellä tehdään arkiympäristöt virkistäviksi ja viihtyisiksi – erityiskohteena rannat. Katukuvan kirjavuutta…

Continue reading

Etelä-Espoon rata osana Helsingin seutua ja pohjoista ulottuvuutta

Puheenvuoro 26.3.1999 seminaarissa rautatieyhteydestä Helsingistä etelään. Etelä-Espoon radan suunnittelu on alkamassa. Julkisuudessa on puhuttu metrolinjan jatkamisesta Ruoholahdesta länteen. Seuraavassa esitän sähköjunan käytön ja sen mukaisten linjausten puolesta eräitä näkökohtia. Tilanne on seuraava Länsisataman pintarata estää Töölönlahden alueen maankäyttösunnitelmien toteuttamista; vaihtoehtoina ovat radan rakentaminen tunneliin tai satamatoiminnan lopettaminen, mikä kytkeytyy Vuosaaren…

Continue reading

Pohjoinen ulottuvuus ja Helsinki – liikennerakentamisen kohtalonkysymyksiä

Onko seuraaville väitteille vastaperusteluja? Satamarata tunneliin Länsisatamaan voidaan rakentaa rautatietunneli, jonka pituus on noin yksi viidesosa Vuosaari – Kerava radasta. Rata liittyy paitsi pää- ja rantarataan myös välittömästi Pasilan maaliikennekeskukseen. Rataa voidaan liikennöidä normaalikalustolla sekä pendelöivillä rekka- ja konttijunilla. Länsisataman autoliikenneyhteydet keskustan poikki voidaan liittää osaksi suunnitteilla olevaa keskustaväylää, jonka…

Continue reading

Helsingin keskustatunneli, satamarata ja Länsi-satama

Keskustatunnelista laaditun suunnitelman lähtökohtana on Ruoholahdessa se, että Marian sairaalan vieressä olevat satama- ja muut rautatiet poistuvat. Suunnitelmassa esitetään, että Ruoholahden silta puretaan ja keskustatunneli rakennetaan sen kohdalle Mechelininkadun alittavana tunneliväylänä, joka nousee maan päälle vanhaan sata- maratakuiluun 2+1 kaistaisena. Satamarataa ei voida olettaa poistuvaksi, koska Vuosaaren satamasta ei ole…

Continue reading